Glass Art Societyn konferenssimatka, Murano, Venetsia, toukokuu 2018 
Teksti ja kuvat: Sara Hulkkonen & Marika Kinnunen

 Järjestimme lasialan opintoretken Venetsiaan ja osallistuimme Glass Art Societyn konferenssiin Muranossa 16.-19.5.2018. Matkalla olivat mukana opettajat Sara ja Marika, opiskelijat Ha, Teemu, Sauli, Olli, Jenni, Tommi, Henni ja Henna sekä vastavalmistuneet opiskelijat Antti, Sani, Miia, Paula ja Manuel.

Saavuimme Venetsiaan tiistaina 15.5. iltapäivällä. Tummat pilvet loivat dramaattisen tunnelman laguunin ylle. Saimme niskaamme hieman rakeita ja sen verran vettä, että kastuimme sadevarustuksesta huolimatta läpikotaisin juuri ennen asunnollemme saapumista.

Asuntomme (Air b'n'b) sijaitsi lähellä vesibussipysäkkiä, josta oli suora kulkuyhteys sekä lentokentälle että Muranoon. Asuinrakennuksen vieressä sijaitsi ruokakauppa, joten sijainti oli siltäkin osin mainio. Saimme helposti ostettua aamiais- ja illallistarvikkeet, eikä ruokakasseja tarvinnut raahata siltojen yli.

Majoittumisen jälkeen, sateen tauottua, lähdimme iltakävelylle Rialtolle ja San Marcon aukiolle.

Hermès-putiikin näyteikkuna oli värikäs ja tyylikäs. Värikkäät lasista valmistetut perusmuodot muistuttivat geometrian merkityksestä suunittelussa ;)

Keskiviikkona 16.5. lähdimme hyvissä ajoin aamusta Muranoon tutustumaan GAS-konferenssin pääalueeseen ja rekisteröitymään tapahtumaan.

Aamulauttaa odotellessa...

Konferenssiin osallistui yhteensä 1800 GAS:n jäsentä. San Pietron alueen katsomossa oli tilaa suurimmalle osalle. Tällä kolmeen osaan jaetulla valtavalla alueella järjestettiin avajaiset, puheet, palkintojenjaot sekä konferenssin päätöstilaisuus.

Konferenssia varten rakennettu ruokailualue San Pietron kirkon takapihalla.

Konferenssin rekisteröitymisalue sijaitsi San Pietron kirkon valtavalla sisäpihalla, satoja vuosia vanhan arkadin suojassa. 

Rekisteröitymisen jälkeen lähdimme tutustumaan San Giorgio di Maggioren saarella sijaitsevan 

Le Stanze del Vetron näyttelyyn, jossa esiteltiin ranskalaisen lasikeskuksen Cirvan residenssitaiteilijoiden teoksia.

San Giorgolle pääsee kätevästi San Marcolta.

Pierre Charpin

Larry Bell

Martin Szekely

Ulkoteoksena oli Pae Whiten upea Qwalala, jonka suuret umpinaiset lasitiilet olivat käsin valettuja.

Pitkäaikainen haaveemme aiempien Muranon käyntien yhteydessä on ollut visiitti Buranon saarelle. Haave toteutui vihdoin, ja keskiviikon iltapäivä oli hyvin värikäs!

 

Heräsimme ensimmäiseen varsinaiseen konferenssipäivään klo 5.30 aamulla. Pikainen aamiainen ja vesibussi Muranoon, jossa valitsimme liput seuraamaan Mattia ja Marco Salvadoren klo 8.30 alkavaa työnäytöstä Effetren tehtaalla.

Tyypillinen aamunäkymä lippujen jonotuksen jälkeen.

Aamulauteilla Effetren lasitehtaalla, Salvadoren veljesten työnäytös on alkamassa.

Effetren lasitehtaan värejä.

Marco Salvadore

Marco ja Mattia Salvadore

Seuraavaksi menimme katsomaan Dino Rosinin työnäytöstä hänen omalla studiollaan, suljetun portin takana. Työnäytös oli ikimuistoinen paitsi virtuoosimaisen työskentelyn osalta, myös studion erityinen vieraanaraisuus teki suuren vaikutuksen. Meitä hemmoteltiin kirjalahjalla sekä kevyellä merenantimista kootulla välipalalla.

Lasiveistos Rosinin studion puutarhassa.

Dino Rosin valmisti tiiminsä kanssa umpilasisen Kristuksen pään.

Torstaina iltapäivällä ehdimme vielä kolmanteen työnäytökseen: Tsekkiläinen mestarilasinpuhaltaja

Petr Novotny NasonMorettin tehtaalla.

Petr Novotny valmisti ensin kaksi lasista klarinettia keväällä edesmenneen tsekkiläisen lasitaiteilijan René Roubícekin muistoksi.

Lasinpuhallustiimissä olivat mukana Petrn poika Ondrej Novotny ja Martin Janecky.

Kolmannessa työnäytösesineessä yhdistyivät Novotnyn rakentama lasinen häkki ja sen sisään puhallettava punainen lasi. 

Novotnyn työnäytöstä saapui seuraamaan myös maestro Lino Tagliapietra. 

Kaksi mestaria, Lino Tagliapietra Muranosta ja Petr Novotny Nový Borista. 

Torstaina alkuillasta konferenssiväki kerääntyi avajaisseremoniaan San Pietron kirkon alueelle. Elämäntyöpalkinnon vastaanotti muranolainen maestro Livio Seguso (kuvassa, Lifetime Artistic Achievement Award). Lisäksi jaettiin postuumi elämäntyöpalkinto maestro Pino Signorettolle (Lifetime Technical Achievement Award), Glass Art Societyn Visionary Award Benjamin Moorelle sekä Lifetime Membership Award uuninrakentaja Durk Valkemalle.

Perjantaiaamun aikaisen lippujonotuksen palkitsi Lino Tagliapietran nelituntinen työnäytös NasonMorettin tehtaalla. Työnäytöksen aluksi Lino osoitti arvostusta kaikille lasitehtailla päivittäin puhaltaville ammattilaisille muistuttamalla yleisöä siitä, mitä lasinvalmistuksen arki on. Konferenssin ja työnäytösten ihanuus kestää vain hetken, lasitehtaiden arki on jokapäiväistä.

 

Erich Woll, Darin Denison ja Dave Walters työskentelevät Linon tiimissä vakituisesti.

Perjantai-iltapäivänä ehdimme vielä Abate Zanettin lasikoululle katsomaan kansainvälisen opiskelijakilpailun töitä. Opiskelijakilpailuun osallistuivat Suomesta Elina Salosen Connections (edessä) ja Miia Lötjösen Gravity (takana).

Perjantaina alkuillasta ohjelmassa myös "Maestri per sempre"-palkintojen jako muranolaisille mestareille.

Kolmas ja viimeinen ohjelmapäivä. 

Marika aloitti päivän opastetulla kierroksella Veninin tehtaalle. 

Opas kertoi kierroksen alussa, että oleellinen syy siihen, miksi lasihyttejä on suljettu valtava määrä viime aikoina on se, että hytissä tehtävä vaativa työ ei kiinnosta enää nuoria. Hän esitti, että työvoimapula on ollut ensisijainen syy tehtaiden ja studioiden alasajoon.

Veninin tehtaalla kävi päivien aikana monta ryhmää ja tuotanto oli suunniteltu niin, että ryhmät näkivät eri esineiden valmistuksen alusta loppuun. Tehtaalla työskentelee noin 20 lasinpuhaltajaa, joista 4 on mestaria. Mestarit esiteltiin kuvin ja esittelytekstein.

Tässä valmistuu Ron Aradin suunnittelema uutuustuote.

Pääsimme tutustumaan myös hiomon puolelle.

Marikan seuraama viimeinen työnäytös oli Davide Salvadore Forance Mian -tehtaalla. Daviden kanssa työskentelivät hänen poikansa Marco ja Mattia Salvadore.

Saran lauantaiaamu alkoi seuraamalla skottilaisen Alison Kinnairdin kaiverrusnäytöstä NasonMorettin kaiverrusstudiolla. Alison kertoi urastaan ja ajatuksistaan lasitaiteilijana. Perinteisten kaiverrustekniikoiden lisäksi Kinnaird hyödyntää teoksissaan led-valaisinteknologiaa saadakseen lasin ominaisuudet paremmin esille. 

Alison Kinnaird työnsä äärellä.

Osa Alison Kinnairdin teoksesta Unknown oli esillä konferenssin ajan Vetro Illuminato / Illuminated Glass -näyttelyssä Fondazione Berengolla. 

Lippuja lauantain näytöksiin. Lauran luennolle en valitettavasti ennättänyt.

Maestro Gianni Seguso valmisti elefanttimaljakon avustajansa Stefanon kanssa. Työnäytöspaikkana oli Simone Cenedesen studio.

Simone Cenedesen lasitehdas oli yksi työnäytöspaikoista.

Lauantai-iltapäivän työnäytöksessä Lino Tagliapietra ehti vitsailemaan Dino Rosinin kanssa sillä aikaa kun työn alla ollutta valtavaa artisokkaa käytiin lämmittämässä. Kuvassa myös Stephen Rolf Powell, Erich Woll sekä Dave Waltersin käsivarsi.

Giovanni Sarpellon luennoi murrinien historiasta lauantaina alkuillasta. Taidokkaita, pikkutarkkoja murrineita on valmistettu tuhansia vuosia. Murrinitekniikka on tyypillistä venetsialaiselle lasille.

Viimeisen konferenssipäivän kruunasi lasitaiteilija Laura Donaferin järjestämä Glass fashion show, joka lipui kanaalia pitkin pääalueelle.

Glass Fashion Shown jälkeen konferenssin päätösjuhlassa oli tarjolla valtavasti ruokaa, juomaa, puheita, kiitoksia, musiikkia ja tanssia. Jaksoimme puolille öin, ehdimme nukkua muutaman tunnin ennen aamulentoa takaisin Suomeen.

Kiitos Ammattiopisto Tavastian kulttuurialan koulutukselle ja lasialan työtoiminnalle mahdollisuudesta järjestää tämä opintoretki!