17.12.2012

Düsseldorf ja Köln

Glasmuseum Hentrich im museum kunst palast Düsseldorf



The treasure vault of glass art – lukee Glasmuseum Hentrichin englannin kielisen oppaan kannessa, jonka ystävällinen museo-opas kiikutti minulle huomattuaan saksankieleni niukkuuden. Ja mikä aarreaitta tämä lasimuseo todella onkin lasinystäville! 
Museossa on esillä n. 3500 lasiesinettä -suunnilleen yksi kolmasosa museon kokoelmasta, jonka laajuus ja monipuolisuus jättävät varjoonsa muut Saksan museot mennen tullen, tietää opaskirjanen kertoa.
 
Sisäänkäynti Hentrichin lasimuseoon.
Hentrich nimensä museo sai suurimman tukijansa: Helmut Hentrichin mukaan. Herra Hentrich (1905-2001) oli arkkitehti ja innokas lasinkeräilijä, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita olivat Art Nouveau, Islamilainen ja Rooman aikainen lasi. Nämä aikakaudet olivat jääneet Helmut Hentrichin mielestä museoissa syrjään ja 1965 vuodesta lähtien hän lahjoitti museolle kokoelmansa esineistöä, kaiken kaikkiaan n. 3000 kappaletta.



Heti sisääntuloaulassa oleva valtava moderni Johan Thorn Prikkerin lasimaalaus ikkuna toivottaa museon vierailijan tervetulleeksi mahtipontisuudellaan. Ensimmäisen pitkän käytävägallerian suuret lasiveistokset viimeistään herättävät katselijan ymmärtämään, että on saapunut jonnekin hyvin erityiseen paikkaan, jossa toinen toistaan kauniimmat esineet kilpailevat näyttävyydellään. 
Opaskirjanen valotti hieman museon suunniteltua järjestystä ja johdonmukaisuutta, joka ilman tuota pientä kirjasta olisi kyllä jäänyt ymmärtämättä, niin sekaisin esineiden eri aikakaudet, tyylisuunnat ja alkuperämaat olivat. Vain osa näyttelyn gallerioista oli nimetty mm. Moderni lasi, Itämainen lasi ja Valon laboratorio. Saksankieltä puhumattomana harmittelin myös muiden kielten vähyyttä näyttelyjen esillepanossa: usein vain gallerian nimi oli käännetty englanniksi, muu tieto esineistä jäi puhtaasti arvailujen varaan.



Suomi oli hyvin edustettuna museossa. Timo Sarpanevasta oli jopa n. 20 minuutin mittainen dokumenttielokuva, jossa Carl Orffin Carmina Buranan tuomiopäivätunnelman tahdittamana Muranon lasinpuhaltajat loivat suuria, miehisiä esineitä Sarpanevan seisoessa taustalla pohtivan näköisenä.

  
  
Museosta jäi muutaman erityisen kauniin lasiesineen lisäksi mieleen myös museo-oppaiden virkaintoisuus, joka aluksi ilahdutti ja myöhemmin raivostutti. Tai ehkä näytin vain niin epäilyttävältä, että oppaista oli parempi ihan varanvuoksi seurata toimintaani hieman tarkemmin…


Teksti: Mia
Kuvat: Markus, Mia & Veera

Köln

Kölnissä ensisijaisiin matka kohteisiimme kuului  Römisch-Germanisches Museum (Roomalais Germaaninen museo) ja Kölnin tuomikirkko. Molemmat sijaitsevat rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Römisch-Germanisches Museum sisältää laajan valikoiman Reinin alueelta löytyneitä Roomalaisia ja Germaanisia esineitä. Olikin mahtavaa nähdä omin silmin esineitä joita on tottunut näkemään historian kirjoissa.

 



Yksi Euroopan tunnetuimpia rakennuksia on varmasti Kölnin Tuomiokirkko. Tämän goottilaisen kirkon rakentamiseen kului yli 600 vuotta. Kirkon näyttävimpiin piirteisiin kuuluu kaksi 157metriin saakka kohoavaa tornia. Tällä hetkellä kirkossa on käynnissä restaurointi jossa korjataan toisen maailmansodan, saasteiden ja ilmaston aiheuttamia vaurioita. Kirkko on ollut UNESCO:n maailmanperintö luettelossa vuodesta 1996 alkaen.




 
  Teksti: Markus & Mia
Kuvat: Markus & Veera



Linkkejä: