15.8.2015

Reissussa rähjääntyy - yötön yö päättyy



Josefin ja minä hulluttelemassa. :)

Työssäoppimiskokemus Pohjois-Norjan tuulisilla tuntureilla on päättynyt ja on aika kerätä hieman tunnelmia ja kokemuksia yhteen. 

Kesä kulki nopeasti ja viimeiset viisi viikkoa olivat täynnä kaikenlaista. Uusia lamppuproketeja, valmistautumista Vuononmarkkinoille ja omien juttujen suunnittelua ja osittaista toteuttamista. Viimeisten viikkojen aikana Tonje (Boble Glasshytten omistaja) antoi minulle paljon vinkkejä ja vihjeitä ja toivon oppineeni uutta. 

Meillä Josefinen kanssa yhteiselo sujui hyvin, viimeiset viikot majailin hänen luonaan ja, vaikka emme illan aikana paljonkaan puhuneet, tulimme hyvin toimeen. Josefin oli myös todella taitava piirtäjä ja maalaaja ja hän oli koristellut monet omat työnsä hiekkapuhalluksin ja kaiverruksin. Kyselinkin häneltä paljon vihjeitä lasiesineiden koristeluun ja mitä suoja-aineita hän käytti. Teippi ja erityisesti vesiliukoinen liima näyttivät olevan hänen suosiossaan ja viimeiseksi hän sanoi, että kärsivällisyyttä tarvitaan ja paljon. Hänen avullaan löysin paljon uusia ideoita ja ajatuksia myös omiin tuleviin projekteihin. 

Viimeisellä viikolla Tonje vei meidät Karasjoen Sápmi Parkin Gammen-ravintolaan syömään. Ravintola oli jaettu neljään eri osaan ja jokainen osa oli nimetty Norjan kuninkaallisen perheenjäsenen mukaan. Me söimme Kuningatar Sonjan mukaan nimetyssä osassa. Aikaisemmin samalla viikolla kyseinen Royal Family oli käynyt samassa paikassa illallisella ja sitä ennen he tulivat vierailulle myös Sámpi Parkiin. Nyt voin siis sanoa, että olen nähnyt livenä Prinssi Hakonin parran hieman kauempaa ja Mette-Maaritin pukeutuneena farkkuihin ja tuulitakkiin.

Tonje antoi minulle myös omaa puhallusaikaa ja veljeni tilasi minulta viskilaseja. Kyseiset lasit olivat muuten täysin kirkkaita, mutta niiden pohja painettiin sisään ja syntyneeseen koloon tuotiin kuuma, värillinen nappi, joka litistettiin lasin pohjaksi. Josefin toimi avustajanani näiden lasien tekemisessä ja niistä tulikin omasta mielestäni suhteellisen onnistuneita. En odottanut, että näillä taidoilla osaisin vielä saada jotain noinkin hyvää aikaiseksi, mutta kaipa sitä sitten on imenyt itseensä osan siitä mitä kymmenessä viikossa on nähnyt ja kokenut. 

Avustin paljon myös Josefinea hänen puhalluspäivinään, joita oli yhteensä kolme. Ensimmäisenä päivänä teimme yhdessä n. 40 pientä viskilasia, joissa oli hyrrämainen pohja, eli ne seisoivat koko ajan hieman vinoittain. Kahtena seuraavana päivänä teimme runsaat 40 isoa viinilasia, jotka olivat korkeudeltaan n. 20 cm. Ne olivat suurilta osin kirkkaita, mutta lasin pohjaosassa oli häivähdys teräksen sinistä ja jalassa oli kuplia ja väriä. Inspiraationa Josefinella oli meren läheisyys hänen kotikaupungissaan Göteborgissa ja teräksensininen sävy, kuplat ja myöhemmin laseihin kaiverretut lokit kuvastivat juuri sitä mitä hän halusikin. 

Josefinen viinilasit, joissa minä olin avustajana.
Myös viimeisten viiden viikon aikana paikasta toiseen siirtyminen oli arkipäivää. Heinäkuun puolivälissä Tonje lähti perheineen kahden ja puolen viikon lomalle ja me Josefinen kanssa jäimme kahdestaan töihin. Tonje tarjosi minulle talo/kissavahdin paikkaa, minkä mielelläni otin vastaan. Olihan minulla sitten käytössäni koko iso, runsaan kahden miljoonan kruunun arvoinen omakotitalo ;). Tonjen ja Lassen kissa, hänen kuninkaallinen korkeutensa Melis piti minulle seuraa ja usein aamuyön aikaisina tunteina ilmeistyi makuuhuoneeseen mouruamaan ja jos en päässyt heti ylös päästämään hänen kunnianarvoisuuttaan ulos, vuorossa oli äänenkäs ylikävely, kynsien "hienovarainen" teroittaminen lakanoihin ja armoton puskeminen. 

Fantastinen lukunurkkaus takkatulen ääressä.

Hänen Kuninkaallinen Laiskuutensa, Melis.

Ongelmatonta ja pelkkää ruusuilla tanssimista työssäoppimisaika ei suinkaan ollut. Monesti olin todella väsynyt pitkistä ajomatkoista ja töissä punttelit ja napit olivat sitä luokkaa, kun en ikinä olisi lasiin koskenutkaan. Myös auton renkaat aiheuttivat välillä ongelmia, kun taas takarenkaaseen oli ujuttautunut naulan tapainen, joka aiheutti minulle päänvaivaa. Onneksi asia saatiin korjattua. 

Kaiken kaikkiaan kokemus Norjassa oli opettavainen ja erittäin hieno. En kadu, että pohjoisen kylmään kesään lähdin ja vaikka suurin osa tekemästäni työstä ei liittynyt lasiin suoranaisesti mitenkään (imurointi, sahaaminen, naulaaminen, poraaminen, asiakas-palvelu), näin kuitenkin mitä yksityisyrittäjän elämä tällä saralla on ja kuinka paljon se vaatii muutakin kuin pelkkää puhaltamista. 

Etelä kutsuu ja edessä jälleen pitkä ajomatka. :)

Tonjen lamppuprojektia.
Omia "hulluja" kokeiluja.

Onnistuin melkein tekemään kukkiakin.

Jumalten pokaali/pikari :).

Saamelaisparlamentti. 


Storgammen ravintola, Scandic hotellin yhteydessä. 






Mökkimaisemaa Tenon rannalta, yksi majapaikoistani.


Vapaa-ajan juttuja. Kaasupistooliammuntaa mökillä. Ammattilainen opasti :).


Josefine, minä ja random guide dog Ifjordissa kivimatkalla.

Ehdin kalastamaankin, suurin saalis: rentukanvarsia.

Omat viskilasit, neljällä eri sinisellä kokeiltuna.

Tonjen lamppuprojektia, hiekkapuhallettu kupu.